Tytöt 95 syksyn tiedote
04.10.2005

TYTÖILLE KAUDEN AVAUSVOITTO

Tyttöjen -95/97 uusi kausi on pyörähtänyt kivasti käyntiin. Harjoituksissa on ollut kivasti 
väkeä paikalla ja muutama uusi pelaajakin on tullut joukkoomme.
Elokuussa Tampereella polkaistiin ensimmäiset tahdit kaudelle Delfin Basket turnauksessa, kun 
joukkue kävi siellä voittamassa pronssimitalit. Tästä rohkaistuneena tytöt uskalsivat jo 
haastaa omat vanhempansakin ja sisaruksensa pelaamaan ja kilpailemaan heitä vastaan. Niinpä 
sitten tiistaina 20.9. kokoonnuimme Mäkelänrinteen koululle viettämään mukavaa iltaa yhdessä 
suurella joukolla. Oli erittäin kiva nähdä, että jokaisen tytön perheestä oli joku päässyt 
paikalle! Vanhempien ja sisarusten lisäksi paikalla oli tyttöjen oma kummipelaaja, B-tyttöjen 
SM-joukkueessa pelaava Sarianna "Sarkka" Hänninen.

Sitten kilpailuihin. Ensin mittasimme taitoja pujottelukuljetuskisassa ja koska vanhemmat 
näyttivät niin hyvin lämmitelleiltä, annoimme heille lisähaasteen kilpialuun. He tulivat 
takaisin takaperin pujotellen. Siinä sitten kävi niin, että tytöt olivat taidoissa aika lailla 
edellä ja molemmat tyttöjoukkueet tulivatkin maaliin ensimmäisinä.

Toisessa kisassa katsottiin pallonkäsittelytaitoja kahdeksikkoa kulkien ja siinä vanhemmat 
pääsivät yllättämään sijoittuen toiseksi.
Viimeisessä kisassa piti sitten osata kuljettaa kahta palloa yhtäaikaa ja siinä näkyi 
harjoittelun puutetta vanhemmilla. Palloja haettiin välillä tyttöjoukkueitten reitiltä tai 
milloin mistäkin. Taisi jonkun mielestä palloissakin olla vikaa, kun ne pomppivat niin eri 
lailla...

Sitten oli illan odotetuin tapahtuma vuorossa, eli pelin aika. Pelasimme normaalilla peliajalla 
2 erää, tosin vanhemmat poikkesivat säännöistä käyttämällä lentäviä vaihtoja. Muutamat olivat 
jo ennen pelin alkua huolissaan, että mitenkä täältä kentältä sitten pääsee pois...
Peli oli tasaista kaiken aikaa, välillä vanhemmat tosin olivat huolimattomia, kun he syöttivät 
palloa Sarkalle, joka olikin tyttöjen puolella. Tytöt pelasivat hyvin ennakkoluulottomasti 
ajamalla mm. rohkeasti korille välittämättä" isoista" puolustajista ja palloa yritettiin ja 
onnistuttiinkin riistämään vanhemmilta. Vanhemmat olivat kuitenkin joukkuepelissä tyttöjä 
edellä, toistaiseksi.
Lopulta tiukka peli taisi ratketa kuitenkin tyttöjen rutiiniin (ja Sarkan lukuisiin 
levypalloihin ja syöttöihin) , sillä peli päättyi 32-26 tyttöjen hyväksi.

Koska ilta oli niin onnistunut, pidimme vielä seuraavanakin tiistaina samanlaiset harkat, tällä 
kertaa vain vähän pienemmä joukolla ja eri kisoja.

Tällä kertaa vanhemmat joutuivat toteamaan, että lay up:in teko ei olekaan niin helppoa kuin 
miltä se näyttää. Vaikka tytöt heittivätkin isoon koriin, niin silti taitoa on kertynyt jo sen 
verran, että ainakin vanhempia vastaan taidot riittivät mainiosti. Kaikissa kolmessa kisassa 
molemmat tyttöjoukkueet veivät taas ensimmäiset sijat.
Sitten oli aika kokeilla vähän erilaista kisaa, tunnelipalloa, jossa piti vierittää, mennä 
maahan ja hyppiä muiden yli. Nyt vanhemmat olivat päättäneet, että koska tämä oli heidän vika 
kisa, niin nyt täytyy kaikkien antaa parastaan. Taktiikka purikin hyvin ja näin (hieman 
hämmästyneille ja hengästyneille)vanhemmillekin tuli voitto kilpailusta.
Taas oli pelin vuoro ja tytöille oli jäänyt edellisestä kerrasta niin hyvä itseluottamus, että 
he eivät suostuneet pelaamaan sekajoukkueilla! Niinpä otettiin uudelleen mittaa tytöt vastaan 
vanhemmat.
Vanhemmat osoittivat tällä kertaa hämmästyttävää kykyä omaksua koriksen salat viikossa, niin 
vakuuttavaa peliä he pelasivat alusta asti. Kaikille tuli onnistumisia, mutta useimmat 
onnistumiset tulivat Kallelle (Lindan ja Doriksen iskälle).
Tyttäret antoivat kyllä nytkin hyvän vastuksen ja olivat jälleen rohkeita. Sarkan saapuminen 
apuun toi vielä lisäpotkua tytöille.
Tämä peli päättyi puolestaan vanhemmille 28-12.

Pelin jälkeen piti vielä selvittää, ketkä ovat tiputus heittokisan mestareita ja toisella 
puolella saatiin mestariksi ennakkosuosikki Sarkka ja toisella puolella selviytyi hienosti 
mestariksi tytöistämme Satu!

Valmentajat halusivat vielä päättää illan omalla suosikkiharjoitteellaan, täristyksellä, joka 
olikin tosi kivaa, kun porukkaa oli mukana lähes 20.

Kun vielä kapteenivalinnatkin selvisivät, niin ilta alkoi olla lopuillaan. Kapteeniksi joukkue 
valitsi Vilma Lappalaisen ja varakapteeniksi Maria Herlinin.

Molemmat illat olivat hyvin onnistuneita, kiitoksia vielä kaikille osallistujille ja 
toivottavasti tästä tulee perinne joukueellemme!!

T: Marika, Ninja ja Kaisa